I'm just too far from where you are

Arvatkaa mitä! Mä muutan helmikuussa! Oon kaikille hehkuttanut maailmalla, että kuinka huikea tunne on se, kun tietää itsenäistyvänsä kohta. Okei, lasken jo huolissani mahdollisia pieniä roposiani, mutta kyllä mä (me) pärjätään. Onhan se toki haaste jättää ihana kotitalo 600km päähän, mutta onneksi lentokoneet kulkee. Pitkäaikainen haave tulee kohta toteen, pääsen sisustamaan kämppäni sen näköiseksi kuin haluan, kohta asun kahden rakkaan kanssa saman katon alla (Ville ja pieni Penni).

Mä  olen hankkinut uuten kämppään ihan vähän kamaa jo. Mitään huonekaluja ei oikein voi ostaa etukäteen, mutta murunen käy huomenna tsekkaan asunnon ja jos ollaan rakastuttu siihen, niin 1.2 avaimet ovat meidän!  Tässä kuvassa on meidän tuleva kahvipurkki. Tän ison purkin sisällä on samanlainen, mutta pienempi teepurkki ja sen sisällä oli vielä pienen pieni sokeripurkki. Tää ihana on ostettu tuosta meidän lähi "kyläkaupasta".

Sain joululahjaksi tällaisen Iittalan Taika-mukin siskolta. Mulla on 2010 joululahjaksi saatu punainen saman sarjan muki. Ehkä nää riittää meille ainaki pariksi viikoksi, kun muutetaan?

Mulla on samaa sarjaa ku nuo purnukat tää punainen laatikko, eli tuossa päällä on kans kaksi enkeliä. Täällä sisällä on Ikeasta ostetut aterimet ja sitten tuollaisia harmaita pyyhkeitä eri koossa ja valkoisia kans eri koossa.

Murunen menee huomenna katsomaan siis kämppää. Annoin sille tehtäväksi napata kuvia, kun en pysty täältä Oulusta huomiseksi matkustamaan Vantaalle. Lauantaina on töitä ja sunnuntaina koiranäyttely Kajaanissa. Onneksi isosisko tulee Rollosta kotiin, niin mun ei tarvitse Nissan-paralla ajella yksin tuolla pimeitä teitä kuudelta aamulla...

Mun tukasta huomaa millon ulkona on paska ilma. Terveisin hampputukka. Vannon, että nuo oli aamulla ihan suorat ja sileät, mutta kaupungilla juokseminen ja lenkillä käyminen tekee tehtävänsä. Tai en mä tiedä onko nää nytkään hamppua, epämääräinen kampaus ainakin...

Palailen toivottavasti kämppäkuvien kanssa!

Elämään ei saa varoitustarraa, ja vaikka saisikin, kuka niitä noudattaa?

Joulunaika ja uusi vuosi on takana, mä rakastan joulua, mutta arkeen on kuitenkin tosi muksa palata. Joulu meni leppoisasti kotona ja Vantaalla. Uuden vuoden vietin tosi ihanassa seurassa, niitä kuvia ei vaan mun naaman takia pysty täällä julkaisemaan, tiedättehän, liian pitkä tauko juomisesta leijonashottien kera ei ole kovin hyvä homma kuvien kannalta.

Muutoksia on tulossa tämän kevään aikana paljon, suunnitteilla on helmikuussa suunnan muutos kohti Eteläisempää Suomea, joten löpinää tulee varmaan muutosta ja sisustuksesta keväämmällä hieman enemmän.

Tänään käytiin tosi ihanan ystävän Elinan kanssa kuvailemassa hieman ulkona. Noh, mulla tosi harvoin onnistuu kuvat (tästä ei voi syyttää tällä kertaa leijonashotteja), joten eipä ne nytkään kovin hehkeitä olleet. Mutta parasta on hyvä seura!