torstai 12. tammikuuta 2012

I'm just too far from where you are

Arvatkaa mitä! Mä muutan helmikuussa! Oon kaikille hehkuttanut maailmalla, että kuinka huikea tunne on se, kun tietää itsenäistyvänsä kohta. Okei, lasken jo huolissani mahdollisia pieniä roposiani, mutta kyllä mä (me) pärjätään. Onhan se toki haaste jättää ihana kotitalo 600km päähän, mutta onneksi lentokoneet kulkee. Pitkäaikainen haave tulee kohta toteen, pääsen sisustamaan kämppäni sen näköiseksi kuin haluan, kohta asun kahden rakkaan kanssa saman katon alla (Ville ja pieni Penni).


Mä  olen hankkinut uuten kämppään ihan vähän kamaa jo. Mitään huonekaluja ei oikein voi ostaa etukäteen, mutta murunen käy huomenna tsekkaan asunnon ja jos ollaan rakastuttu siihen, niin 1.2 avaimet ovat meidän!  Tässä kuvassa on meidän tuleva kahvipurkki. Tän ison purkin sisällä on samanlainen, mutta pienempi teepurkki ja sen sisällä oli vielä pienen pieni sokeripurkki. Tää ihana on ostettu tuosta meidän lähi "kyläkaupasta".


Sain joululahjaksi tällaisen Iittalan Taika-mukin siskolta. Mulla on 2010 joululahjaksi saatu punainen saman sarjan muki. Ehkä nää riittää meille ainaki pariksi viikoksi, kun muutetaan?


Mulla on samaa sarjaa ku nuo purnukat tää punainen laatikko, eli tuossa päällä on kans kaksi enkeliä. Täällä sisällä on Ikeasta ostetut aterimet ja sitten tuollaisia harmaita pyyhkeitä eri koossa ja valkoisia kans eri koossa.

Murunen menee huomenna katsomaan siis kämppää. Annoin sille tehtäväksi napata kuvia, kun en pysty täältä Oulusta huomiseksi matkustamaan Vantaalle. Lauantaina on töitä ja sunnuntaina koiranäyttely Kajaanissa. Onneksi isosisko tulee Rollosta kotiin, niin mun ei tarvitse Nissan-paralla ajella yksin tuolla pimeitä teitä kuudelta aamulla...


Mun tukasta huomaa millon ulkona on paska ilma. Terveisin hampputukka. Vannon, että nuo oli aamulla ihan suorat ja sileät, mutta kaupungilla juokseminen ja lenkillä käyminen tekee tehtävänsä. Tai en mä tiedä onko nää nytkään hamppua, epämääräinen kampaus ainakin...

Palailen toivottavasti kämppäkuvien kanssa!

perjantai 6. tammikuuta 2012

Elämään ei saa varoitustarraa, ja vaikka saisikin, kuka niitä noudattaa?

Joulunaika ja uusi vuosi on takana, mä rakastan joulua, mutta arkeen on kuitenkin tosi muksa palata. Joulu meni leppoisasti kotona ja Vantaalla. Uuden vuoden vietin tosi ihanassa seurassa, niitä kuvia ei vaan mun naaman takia pysty täällä julkaisemaan, tiedättehän, liian pitkä tauko juomisesta leijonashottien kera ei ole kovin hyvä homma kuvien kannalta.


Muutoksia on tulossa tämän kevään aikana paljon, suunnitteilla on helmikuussa suunnan muutos kohti Eteläisempää Suomea, joten löpinää tulee varmaan muutosta ja sisustuksesta keväämmällä hieman enemmän.


Tänään käytiin tosi ihanan ystävän Elinan kanssa kuvailemassa hieman ulkona. Noh, mulla tosi harvoin onnistuu kuvat (tästä ei voi syyttää tällä kertaa leijonashotteja), joten eipä ne nytkään kovin hehkeitä olleet. Mutta parasta on hyvä seura!

torstai 8. joulukuuta 2011

All I want for Christmas is you


Terkkuja lumisesta Oulusta! Pienoisen loman jälkeen kotiuduin pk-seudulta kotiin ja takaisin koulunpenkille opiskelemaan metrin mela otassa muunmuassa myymälän tilaratkaisuja. Kuinka mukavaa ja palkitsevaa (NOT)... Kuulin muuten kaverilta, että muistutan MJ:tä tuossa ylläolevassa kuvassa. Lisäksi Ville käski huomioida, että sen paidassa lukee LOVE MACHINE.


Penni-mussukka on ottanut näin joulun alla tontun lapsekseen. Minä oon pohtinut tässä, että pitäisikö itkeä vai nauraa tälle valinnalle. Onhan tuo neiti näppärä ihan suloinen valeraskaana, mutta tonttu alkaa olla liiankin rakas jo sille. Minä ehkä nauran, vaikka tuolle tontulle on ikioma pesäkin rakennettu. Höpsö Penni!


Minun joululahjatoiveet on yllä! Eli eipä mitään erikoista. Inhottavaa, kun pitäisi tehdä kaksi ns "listaa" lahjoista, erikseen äidille ja isälle. Tuossa on nyt ne mitä ajattelin iskältä pyytää. Lompakko ei nyt välttämättä juuri tuollainen kuvassa olevan kaltainen, vaan isä saa käyttää hyväksi naisystävänsä silmää tässä lompakkovalinnassa. En löytänyt netistä kerta mielestä! Äitiltä olen toivonut enimmäkseen lahjaksi kodintarvikkeita, että ei tarvitse sitten itse alkaa ostelemaan kaikkea ennen muuttoa.

Joululoma näyttää siltä, että töitä pitäis jaksaa painaa. Lisäksi pitäisi keksiä vielä muutama joululahja, pikkusiskolle on löytynyt jo oikein kiva, isosiskolle on myös keksitty hyvä ja tarpeellinen lahja. Ville ehdotteli jo kaikenlaista, mitä voisin sille ostaa, mutta katsotaan mikä inspiroi mua eniten! Isälle ja äidille on myös keksitty aika kivat lahjat, ne pitäisi vielä ostaa sisarusporukalla puoliksi!


Joulufiilistely on hyvä lopettaa kuvaan, joka todistaa, että liikutin persettäni muutaman metrin loman aikana sohvalta. Linnanjuhlien surkea selostus ei jaksanut kiinnostaa, joten käytiin vähän tsekkailemassa Stadin elämää itsenäisyyspäivänä. Ja tietty mutka linnanjuhliin tuli tehtyä. Me oltiin ne hyvin "casualisti" pukeutuneet (lue: kollarit, tennarit ja meikitön naama). Mä lähden viemään hunnikaksikon lenkille tuonne ihanan talviseen maisemaan. Let's rock'n'roll later!


maanantai 14. marraskuuta 2011

Täällä kaikki tanssivat toisten pillien mukaan, mä en tarvitsisi ketään kertomaan mitä mun täytyy tehdä ja mitä ei

Se, että mä olen just kolauttanut pääni johonkin saakelin seinään ja saanut yhden jätti kuhmun päähäni, niin ei selitä kuitenkaan tätä viikonlopun paskafiilistä ja kiukuttelua. Miehet sanois, että naisten vaivoja. Mä sanoisin hitonmoinen stressi. Ehkä.


Inhottaa tajuta aina liian myöhään, että on ollut hitonmoinen bitch kaikille ja saanut ihmisille pahan mielen tyhmillä sanoillaan, jotka tulee suusta vain suutuspäissään. Sitten kun se sana anteeksi on niin pirun hankala sanoa ja sitäkin pitää pyöritellä päässä liian kauan. Se ei vaan tuu automaattisesti ulos. Tyhmä minä.


Mutta mä taidan ansaita ton mystisen kuhmun. Mistä lie tullutkaan, niin toivottavasti se tuo järjen takas päähän samalla. Vois ehkä yrittää päästä takas normaali ihmisten aaltopituuksille...


Mun täytyy varmaan ostaa mun poikaystävälle mitalli joululahjaksi, kun se kestää kuunnella mun lapsellista kiukuttelua kaikesta turhasta. Se toden teolla ansaitsis sen mitallin. Miksi pahaolo pitää purkaa aina kaikkein rakkaimpiin ja läheisempiin ihmisiin? Mä toden teolla rakastan sitä miestä, se aina vaan jaksaa tukea ja auttaa. Ihana <3.


Vuodatuksesta tyylilyyleihin! Täs mä maalaamiskamppeissa au naturel pari viikkoo taaksepäin. Kovin kaunista...

VOI PERKELE TAJUSIN, ETTÄ MAINOSTEKSTAUKSEN ETÄTEHTÄVÄ PITÄÄ PALAUTTAA HUOMENNA KELLO 8:20. HMM... JOS SITÄ ALKAIS VÄSÄÄN.

lauantai 15. lokakuuta 2011

Jos sulla kerran on joku josta oikeesti välität niin pidä siitä kiinni


Kuten ihan varmasti tästä hyvin seksikkäästä kuvasta voi päätellä, niin me retardit tässä moi :). Lauantaina (8.10) vietettiin VilleAnni 1v päivää! Joten kaikille, jotka koskaan epäilivät meidän "ei-toi-koskaan-toimi-kaukosuhdetta" niin haistakaa paska :). Kaikella rakkaudella.


Tämä kuva on otettu viime marraskuussa, joten tämäkin alkaa pikkuhiljaa olla yhtä vanha kuin meidän suhde :D. Olisiko aika ottaa vähän uusintakuvia ilman, että niistä tulisi jotain ensimmäisen kuvan kaltaisia...



Mutta, koska elämä ei ikinä voi mennä hyvin, niin MOI kotiuduin juuri leikkauksesta taas. Elokuussa operoitiin oikeaa olkapäätä (epäonnistuneesti, kuinkas muutenkaan) ja torstai  iltana leikeltiin umpisuoli pois tulehduksen takia. Nyt on tuollainen 5cm ilkeä tikattu haava oikealla vatsassa. Noh, eiköhän tuo parissa viikossa parane. 10pv päästä tikkien poisto.



Onkohan tää se THE HETKI, kun kroppa ei vaan jaksa tätä kauheaa stressiä enää ja alkaa ihan kunnolla taistelemaan  vastaan? Kouluun pitäisi raahautua ensi viikolla tekemään kokeet (oi, mahtava kävellä näiden tikkien kanssa bussipysäkille 1km), autokoulun inssi siirtyy taas parilla viikolla. Ihan kun mulla ei ois jo muutenkin kauhean paska olo ton koko venyneen autokoulun takia. Terveisin Anni, joka on ollut autokoulussa nyt 5kk ja erinäisistä terveydellisistä syistä joutunut aina siirtämään inssejä ja ajotunteja.

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Luulin ennen että jossain mitataan tarkalleen milloin on annettu liikaa jollekin kantaakseen

Maailman paskin tunne on pettymys. Varsinkin, kun on pettynyt itseensä pahasti. Vaikka ihmiset ovat erehtyväisiä, niin omat virheet on hankala antaa itselleen anteeksi. Jälkeenpäin on aina hyvä jossitella. JOS olisin tehnyt noin, olisiko näin tapahtunut. JOS en olisi tehnyt noin, oltaisiinko nyt tässä? Niinpä niin. Jos.


Parasta tässä on se, että mitään vakavaa ei ole tapahtunut. Oon vaan onnistunut luomaan itselleni kauheet paineet kaikesta ja paineet luovat paniikinomaisen jännityksen josta ei pääse yli eikä ympäri. Mun elämäntyyli on ollut monesti inhottavissa asioissa se, että mennään sieltä mistä aita on matalin. Nyt ei oo kiertotietä eikä sieltä aidan alta oikein mahdu.


Mitä muuta? Syksy on tullut Ouluun ihan kohinalla, eilen oli hirveä tuuli ja tais tossa jonkun tramppakin lentää sähkötolppaan. On kauhean inhottava katsoa ulos harmaaseen ja sateiseen säähän. Se vielä ruokkii tätä mun huonoa mielentilaa ja itseasiassa tuo sää on samanlainen kuin mun mieli nyt.


Onneksi syksyn musta taivas on ihana ja pimeän takia voi sytyttää hyvällä omatunnolla muutaman kynttilän huoneeseen ja laittaa takkaan tulen. Mulla on itsellä niin helppo jotenkin rentoutua, kun kynttilät palaa. Silloin saan yleensä inspiraation kouluhommiin ja se jos jokin on hyvin harvinaista!


Elämä on välillä kuin syksyn sää. Epävakaata.

maanantai 26. syyskuuta 2011

Forget what we're told, before we get too old

Viime aikoina oon vaan matkustellut, kuuteen viikonloppuun en ole kotona ollut! Viime viikonloppuna suuntana oli jälleen Vantaa. Sitä edellisenä viikonloppuna Rovaniemi, isosisko asuu siellä, joten ajateltiin pikkusiskon kanssa lähteä Iinaa moikkaamaan! Mukaan tuli myös pieni Penni.


En haluais myöntää tätä, mutta kyllä nää Rollon maisemat pesee ihan minkä vaan käymäni kaupungin 1-0. En saanut ikuistettua kyllä hirveen hyvin sitä ihanaa tunnelmaa...


Voidaan puhua tästä kuvanmuokkauksesta hetki... Käytän tästä lähtien PELKÄSTÄÄN windows liven kuvavalikoimaa, ihanat nuo läikät tuolla hiuksissa.


Tässä kuvassa näkyy mun ihana uusi villatakki, jonka ostin Onlysta! Ostin kokoa L, koska halusin löysemmän ja lämpimän villatakin. Tossa on ihana karvahuppu ja ainakin hetken tota voi käyttää takkina ulkona!


Ja tossa nuo rytkyt, jotka oli tänään päällä :D Eli:
HUIVI: ONLY
VILLATAKKI: ONLY
NAHKATAKKI: HM
FARKUT: ONLY
KENGÄT: CONVERSET, SPIRIT STORE


Oon myös ollut erittäin innokas jalkapalloilijan tyttöystävä ja istunut katsomossa melkein joka pelissä :]. Mun oma seiska ♥.

Työt alkaa ens maanantaina, vuosipäivä on seuraavana viikonloppuna, opinnäytetyön väsäämistä, ahkeran opiskelijan elämää (joopajoo) ja kaikkea muuta mukavaa luvassa lähi viikkoina! Pysykää kanavalla :)

-Anni